Kiertotaloudesta puhutaan usein yritysten näkökulmasta, mutta yhtä lailla kuluttajat ovat kiertotalouden toimijoita. Paitsi, että huollamme, korjaamme ja kierrätämme, myös erilaiset kuluttajien tuottamat jakamispalvelut, kuten Über, Airbnb tai PiggyBaggy, ovat osa kiertotaloutta. Nämä toimintamallit mahdollistavat sen, ettei kaikkien tarvitse hankkia esimerkiksi autoa, ja ne, joilla on auto, ylimääräistä tilaa tai tavaraa kodissaan, voivat jakaa sen muiden käyttöön ja ansaita samalla rahaa.
Kiertotalous ei sinänsä ole uusi käsite tai toimintamalli. Meillä on ollut vuosikymmeniä järjestelmiä, jotka ovat perustuneet kiertoon: esimerkiksi paperin keräys sekä pullopantti-järjestelmä. Nyt näkökulmana on kuitenkin luoda materiaaleille monta kiertoa ja lisäarvoa sekä korvata neitseellisiä raaka-aineita ja energiaa uusiutuvilla.
Kiertotalous pitää sisällään raaka-aineiden kierron sekä tavaroiden uudelleenkäytön, kierrätyksen, korjaamisen ja huollon, vuokrauksen ja leasingin. Tavaroiden korvaaminen palveluilla ja tuotteiden eliniän pidentäminen synnyttävät todennäköisesti uusia toimintamalleja ja yrityksiä. Esimerkiksi tekstiileissä elinikää voi pidentää perinteisen kirpputorikierrätyksen lisäksi suljetulla kierrolla, jossa työvaatteet kierrätetään 100 % takaisin vaatteeksi tai tuotteen hintaan sisältyvällä korjaamisella ja takuulla tai vuokraamispalvelulla, jossa vaatteita vuokrataan jäsenyysmallilla.
Mikä on seuraava innovaatio, joka vie tuotteiden eliniän ja käytettävyyden toiselle tasolle?
Ekologinen tuotesuunnittelu on edellytys kiertotaloudelle. Haaste on suunnitella tuotteet ja prosessit kiertämään. Valmistajilla ei ole välttämättä tietoa tuotteen materiaalien koostumuksesta tai alkuperästä, ja silloin tuotteiden raaka-aineiden uudelleenkäyttö ja kierrättäminen voivat olla ongelma ympäristön kannalta ja samalla alentaa tuotteen laatua.
Tutkimuksissa on esitetty kiertotalouden vaikutuksista erilaisia arvioita. Haarukka on suuri, sillä osassa selvityksiä on arvioitu mahdollisuuksia koko kansantalouden tasolla optimaalisessa tilanteessa, ja joissakin tutkimuksissa on arvioitu toimenpiteitä tietyillä sektoreilla. Esimerkiksi Rooman klubi arvioi, että kiertotalouden myötä Suomeen syntyisi jopa 60 000–70 000 uutta työpaikkaa. Sitran toimeksiannosta McKinsey on arvioinut, että kiertotalouden potentiaali Suomelle on noin 1,5–2,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.
Ympäristön kannalta kiertotalous voi vähentää kasvihuonepäästöjä sekä raaka-aineiden kulutusta. Kotimaan kasvihuonekaasupäästöjä on mahdollista vähentää useilla prosenteilla, jos esimerkiksi muovia kierrätetään tehokkaasti ja biokaasupotentiaali otetaan käyttöön liikenteessä.
Kaikkea emme osaa vielä ennakoida. Esineiden internet mahdollistaa tuotteiden eliniän pidentämisen, kun rakennukset, autot, sähkömittarit ja moottorit keskustelevat verkon välityksellä ja voivat antaa viestiä huollon tai korjauksen tarpeesta. Mikä on seuraava innovaatio, joka vie tuotteiden eliniän ja käytettävyyden toiselle tasolle?
Me ihmiset kulutamme tällä hetkellä noin puolentoista maapallon verran resursseja, ja määrä uhkaa kasvaa viidessätoista vuodessa kahteen maapallolliseen. Jokainen ymmärtää, että tällä kulutustahdilla luonnonvarojen rajat tulevat pian vastaan. Nyt ei enää riitä, että tehostetaan prosesseja, vaan meidän kaikkien pitää pystyä tekemään oikeita asioita, uudella tavalla.
Kirjoittaja on Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Taina Nikula.