Kari Herlevi
projektinjohtaja, kiertotalus, SITRA
Kerran myyty, joten kate on saatu vain kerran? Entä jos samasta tuotteesta saisikin katetta useampaan kertaan? Se on mahdollista kiertotaloudessa.
Kiertotalous on talouden malli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Tuotteisiin ja niiden raaka-aineisiin sitoutunut arvo pyritään maksimoimaan. Samoille materiaaleille saadaan katetta useaan kertaan – ajatus, joka aiemmin on tuntunut mahdottomalta. Tuotteiden arvo kasvaa, kun niihin yhdistetään palveluita sekä digitaalisiin ratkaisuihin perustuvaa älykkyyttä ja jakamista.
Jatkossa yritysten liiketoiminnan ansaintalogiikka ja tuotto perustuvat pääosin palveluiden tarjoamiseen eikä tuotteiden myyntivolyymin maksimointiin. Arvon suurin lisäys voi syntyä muun muassa tuotteiden huollosta, uudelleenkäytöstä ja jakamisesta sekä uudelleenvalmistuksesta.
Kiertotalous kattaa sekä biologiset että tekniset kierrot. Voidaankin sanoa, että biokiertotalous on suomalainen vahvuus ja lähtökohta kestäville ratkaisuille.
Miksi siirtymä on välttämätön?
Edelläkävijäyritykset ovat havahtuneet vastaamaan siihen muutokseen, joka johtuu irrottautumisesta fossiilisista polttoaineista, ylikulutuksesta ja neitseellisten raaka-aineiden käytöstä. Globaalit markkinat ovat avoinna edelläkävijöiden ratkaisuille, sillä nykyiset toimintamallit ovat tehottomia talouden ja ympäristön näkökulmasta. Hukkaa ja jätettä syntyy, sillä materiaaleja käytetään usein vain kerran. Meret rehevöityvät, päästöjä ilmakehään syntyy ja ilmastonmuutos haastaa meidät toimimaan fiksummin. Kiertotaloudessa hyvää bisnestä tekemällä tekee myös ympäristöteon.
Biokiertotalous on suomalainen vahvuus ja lähtökohta kestäville ratkaisuille.
Suomi on viime vuonna laatinut ensimmäisenä maana maailmassa toimintaohjelman kohti kiertotaloutta. Laajassa, yli 1 000 henkilöä osallistaneessa prosessissa syntyi Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. Sen tavoitteena on viime kädessä saada kiertotalouden skaalautuvista kokonaisratkaisuista vientiä ja kasvua yrityksille, joilla Suomi voisi palauttaa 1990-2000 -luvun globaalin innovaatiojohtajuuden. Tiekarttaa toteutetaan jo sen viidellä painopistealueella, joita ovat kestävä ruokajärjestelmä, metsäperäiset kierrot, tekniset kierrot sekä liikkuminen ja logistiikka.
Kärkimaan asema lisää Suomen vetovoimaisuutta ja houkuttelee uusia investointeja ja osaajia. Kiertotalouden tulisi olla yksi maa-brändimme kärkiteema nostaen samalla Suomen menestystarinat maailmankartalle. Tiekartan tueksi on rakennettu merkittävistä suomalaisista kiertotalouden vaikuttajista koostuva ohjausryhmä ja useiden ministeriöiden edustajista koostuva sihteeristö. Sitra koordinoi tiekartan toimenpiteitä ja rahoittaa skaalautuvia kokeiluja.
Miksi kiertotalous on ohittamaton liiketoimintamahdollisuus?
Kiertotalouden globaali markkinapotentiaali on vähintään 1800 miljardia euroa vuodessa. Suomessa voimme saavuttaa 2,5–3 miljardin euron vuosittaisen arvonlisän pelkästään hyödyntämällä paperiteollisuuden sivutuotteita korkeamman jalostusarvon tuotteiksi, muuttamalla käyttämättömien kiinteistöjen käyttötarkoitusta, ottamalla uusia liiketoimintamalleja käyttöön konepajateollisuudessa, kierrättämällä ravinteita ja edistämällä second hand -kauppaa yksityisessä kulutuksessa. Arvio perustuu McKinseyn ja Sitran yhdessä tekemään arvioon.
Lue myös: Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen: Tulostaloudessa tuote ei ole itsetarkoitus
Sitran kokoama Kiertotalouden kiinnostavimmat -lista valottaa kiertotalouden mahdollisuuksia yrityksille esittelemällä Suomen mielenkiintoisimpia kiertotalouden liiketoimintaesimerkkejä viiden liiketoimintamallin näkökulmasta. Liiketoimintamalleja ovat tuote-elinkaaren pidentäminen, tuote palveluna, jakamisalustat, uusiutuvuus sekä resurssitehokkuus ja kierrätys.
Muutos ei kuitenkaan tapahdu ilman kysynnän merkittävää muutosta. Mielenkiintoista on ollut havaita myös kansalaisten ympäristötietoisuuden kasvu ja halu vaikuttaa omilla valinnoillaan. Samoin yrityksiä ja heidän työntekijöitään motivoi yhä enemmän kehittää ratkaisuita, joilla on myös tuotetta itseään suurempi merkitys.