Meistä kukaan ei tule toimeen ilman energiaa. Ydinkysymys maapallon tulevaisuuden kannalta on, miten me sitä tuotamme. Tämä ei vaikuta vain ilmastonmuutokseen vaan myös globaalimuutokseen, jonka hillitseminen on akatemiaprofessori Markku Kulmalan mukaan nyt tärkeintä.
– Päästöt ja saasteet ovat tällä hetkellä lisääntymässä, eivät vähenemässä, toteaa Kulmala.
Me emme tule toimeen ilman energiaa, joten on olennaista, miten tuotamme sen.
Näin siis aikana, jolloin teemme enemmän kuin koskaan ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.
– Tilanne ei parane, jos emme ymmärrä, että ilmastonmuutoksen lisäksi meidän on ratkaistava esimerkiksi nälkä-, ilmanlaatu-, vesi-, biodiversiteetti- ja kemikalisoitumisongelma. Menossa on globaalimuutos, jossa näitä kaikkia on ratkottava samanaikaisesti. Ja globaalimuutos kiertyy vahvasti energiantuotantoon, Kulmala sanoo.
Markku Kulmala on Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori. Hän johtaa Ilmakehätieteiden keskusta ja on kehittänyt teorian ilmastonmuutoksen ja metsien takaisinkytkentämekanismista eli siitä, miten metsät hidastavat ilmastonmuutosta. Kulmala toivoo, että yritykset tarttuvat tähän mahdollisuuteen.
– Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta alennetaan kahdella eri tavalla: vähentämällä päästöjä muun muassa tuotantoprosesseja kehittämällä sekä perustamalla hiilinieluja. Esimerkiksi Microsoft sanoo haluavansa poistaa kaiken päästämänsä hiilidioksidin ilmakehästä. Se ei haittaa kokonaisbisnestä ja voi parantaa maailmaa.
Globaalia energiantuotantoa vaivaa Kulmalan mukaan tehottomuus. Eikä meillä ole tällä hetkellä päästötöntä energiavaihtoehtoa.
– Me emme tule toimeen ilman energiaa, joten on olennaista, miten tuotamme sen. Aurinko- ja tuulivoimaloidenkin valmistamisessa tarvitaan terästä ja muita materiaaleja, joiden valmistus tuottaa päästöjä. Lisäksi aurinko- ja tuulienergian varastointia on vaikea ratkaista.
Vaikka kaupungistuminen kiihtyy ja bruttokansantuote kasvaa, Kulmala uskoo päästöjen pienentämisen mahdollisuuteen.
– Se edellyttää, että saamme riittävästi dataa siitä, mitä kaikkea maapallolla on tapahtumassa ilmastolle, maaperälle ja vesistöille. Kun datamäärä ja sen pohjalta tuotettu tutkimustieto lisääntyvät, saamme käyttöömme entistä parempaa tietoa ja pystymme tulevaisuudessa tekemään monia ympäristöön liittyviä ratkaisuja faktapohjalta.
Kulmala hyödyntäisi globaaliongelmien ratkaisussa tiedediplomatiaa nykyistä enemmän. Tiedemaailman edustajat voisivat toimia neuvonantajina yrityksissä ja valtiotasolla. Hän itse tekee tiedediplomatiaa paljon muun muassa Venäjällä ja Kiinassa. Hän myös sai tammikuussa merkittävän kansainvälisen tiedepalkinnon Kiinan hallitukselta ensimmäisenä suomalaisena.
– Nämä ongelmat eivät tunne maiden, kulttuurien ja valtioiden rajoja.