Etusivu » Cleantech » Sähköverkon on pysyttävä toimintakykyisenä myös hätätilanteissa
Cleantech

Sähköverkon on pysyttävä toimintakykyisenä myös hätätilanteissa

Kuvat: Pexels ja oma arkisto
avatar

Jari Siltala

valvomopäällikkö, Fingrid Oyj

Euroopan komissio antoi 18.12.2017 asetuksen sähköverkon hätätilaa ja käytönpalautusta koskevasta verkkosäännöstä. 24 toimintakyky -asetuksen mukaan, 18.12.2022 mennessä, käytönpalautuksen kannalta merkittävien osapuolien, kantaverkon ja jakeluverkkojen merkittävien sähköasemien sekä merkittävien voimalaitosten on pystyttävä toteuttamaan 24 tunnin toimintakyky tilanteissa, joissa niiden ulkoinen pääsähkönsyöttö menetetään.

24 tunnin toimintakykyvaatimus liittyy Emergency and Restoration -verkkosäännön antamiin suuntaviivoihin.

– Teemme kovasti töitä sen eteen, että joulukuussa 2022 kaikki on valmista. Ensin on määriteltävä keitä ovat verkkosäännön 23 artiklan mukaiset merkittävät osapuolet, joita vaatimus 24 tunnin toimintakyvystä koskee, Jari Siltala, Fingrid Oyj:n valvomopäällikkö kuvailee

– Toimitimme jo joulukuussa 2018 listan Energiavirastolle, maalis-huhtikuussa listaan lähetettiin tarkennuksia ja Energiaviraston päätöksen pitäisi tulla 18. kesäkuuta mennessä. Pelkästään se, että määritellään toimintakykyasetuksen osapuolet, ei riitä. On myös määriteltävä, mitä 24 tunnin toimintakyky tarkoittaa käytännössä. Myös siihen odotamme kommentteja energiavirastolta, Siltala jatkaa.

Merkittäväksi nimettäviä jakeluverkonhaltijoita ja sähköasemien omistajia tulee olemaan parhaimmillaan kuusikymmentäneljä kappaletta, voimalaitoksia satakaksikymmentäkolme, Fingridin kantaverkon sähköasemia satayhdeksäntoista ja jakeluverkkoja sataviisitoista.

24 tunnin toimintakykyvaatimus liittyy Emergency and Restoration -verkkosäännön antamiin suuntaviivoihin

Toimintakykyasetuksen mukaisesti merkittävien kanta-, alue- ja jakeluverkon sähköasemien ja voimalaitosten tulee varmentaa sähköjärjestelmän käytönpalautuksen kannalta välttämättömät toiminnot kuten viestiyhteydet, mukaan lukien ääniviestintäjärjestelmä, kytkinlaitteiden kauko-ohjaus, olennaiset mittaus- ja tilatiedot sekä valvomotoiminnot. Sähköaseman varasähkönsyötön tulee kattaa sähköaseman omakäyttö vähintään 24 tuntia.

Sähköistyvä Suomi tarvitsee turvattua sähkönjakelua

avatar

Petri Nieminen

voimajärjestelmäasiamies, Huoltovarmuuskeskus

24 tunnin toimintakyky -asetus velvoittaa vain merkittäviä voimalaitoksia ja sähköverkkoja. Esimerkiksi kaupalliset mobiiliverkot ja viranomaisten kehittelemä Virve-verkko jäävät sen ulkopuolelle.

– Asetuksen tavoitteena on varmistaa kaikkien toimijoiden välinen yhteydenpito ja järjestelmien ohjauskyky sähkönjakelun suurhäiriötilanteissa, joita ei onneksi ole usein. Aapeli-myrsky tammikuussa 2019 koetteli erittäin kaltoin Ahvenanmaata ja Vaasan seutua, silloin saaristossa saatettiin olla kaksi viikkoa sähköttä, ja taajamissakin sähkökatkot saattoivat kestää kahdesta kolmeen päivään, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen.

Myrskyvauriot lisääntyvät sekä myrskyhuippujen pahenemisen että routakauden lyhentymisen myötä. Roudaton maa aiheuttaa enemmän puutuhoja ja sitä kautta häiriöitä sähköverkoille. Useat sähköyhtiöt ovat varautuneet häiriötilanteisiin lisäämällä maakaapelointia. Tämänhetkisen sähkömarkkinalain vaatimukset toimitusvarmuudesta eivät suoraan määritä keinoja 24 tunnin toimintakyky -asetuksen asettamiin tavoitteisiin pääsemiseksi.

Hallituksen luoma uusi hallitusohjelma puolestaan vahvistaa Suomen sähköistymistä, muun muassa liikenne ja lämmitys perustuvat yhä vahvemmin sähkön varaan. Samalla sähköjärjestelmät ovat voimakkaassa murroksessa ja ne muuttuvat entistä hajautetummiksi.

Virve 2.0

Suomen Erillisverkot Oy on kehittämässä viranomaisverkkojen uutta teknistä alustaa Virve 2.0:a, joka toteutetaan viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden välisenä yhteistyönä.

Virven tukiasemat ovat usein samoissa rakenteissa mobiilitukiasemien kanssa, mutta tukiasemista vain pieni osa on varmistettu varavoimalla.

– Varavoimaratkaisujen soisi yleistyvän, sillä muitakin vaihtoehtoja kuin dieselgeneraattoreita on olemassa. 24 tunnin toimintakyky viestintäjärjestelmissä ei ole enää hoidettavissa pelkillä akustoilla, Nieminen huomauttaa.

Next article