Kaj Forsius
projektipäällikkö, teollisuuden ympäristönsuojelu, SYKE
Timo Hämäläinen
kehityspäällikkö, Suomen Kiertovoima ry
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön liittyvistä raja-arvoista teollisuudessa on teollisuuspäästödirektiivin toimeenpanon seurauksena tullut sitovia.
Kehittyneen tekniikan hyödyntäminen vähentää merkittävästi teollisuuden ympäristöhaittoja. Yhtenäisten vaatimusten asettaminen EU-tasolla eri teollisuudenaloille on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi.
– BAT-prosessin perusperiaate on valmistaa tuote kilpailukykyiseen hintaan mahdollisimman pienillä ilma- ja vesipäästöillä, vähäisellä jätteen muodostuksella sekä niukalla materiaalien käytöllä. Prosessissa kerätään yhteen tietoja eri tekniikoista ja niiden päästöistä sekä määritellään niiden pohjalta BAT-päästö- ja kulutustasot eurooppalaiselle teollisuudelle, projektipäällikkö Kaj Forsius SYKE:n teollisuuden ympäristönsuojelusta kuvailee.
Teollisuuden energiatehokkuutta pyritään aktiivisesti viemään eteenpäin BAT-asiakirjojen valmisteluprosessissa. Mutta varsinaisia vaatimuksia energiatehokkuuteen liittyen on onnistuttu sisällyttämään asiakirjoihin vain vähän.
– Yhtenäisten käytäntöjen luominen ympäri Eurooppaa on osoittautunut vaikeaksi. Komissio pyrkii aktiivisesti löytämään uusia keinoja teollisuuden energiatehokkuuden kehittämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi, Forsius sanoo.
Haasteiden taustalla on esimerkiksi liiketoimintasalaisuuksien varjelu ja prosessien heterogeenisyys.
– Laitokset eivät halua paljastaa ratkaisujansa, jotta eivät menetä mahdollista taloudellista kilpailuetua. Toisaalta eri teollisuudenalojen prosessit eroavat merkittävästi toisistaan, joka tekee mittaamisesta haastavaa, Forsius sanoo.
Lainsäädännön ja teknologian kehittyminen on kuitenkin vähentänyt teollisuuden päästöjä huomattavasti viime vuosina.
– Teollisuuden päästöt ovat olleet pitkän aikaa luupin alla, mikä on saanut aikaan merkittäviä edistysaskelia. Nykyisin jätteenpolton päästöjen epäpuhtauksien pitoisuudet ovat niin pieniä, että ne jopa haastavat mittaustekniikan, Forsius kertoo tilanteen valoisasta puolesta.
Yli puolet polttojätteestä teollisuusperäistä
Suomessa jätekeskustelu pyörii suurimmaksi osin yhdyskuntajätteen ympärillä, vaikka se muodostaa vain minimaalisen osan kokonaisjätteestä.
– Suomessa muodostuu vuosittain noin 123 miljoonaa tonnia jätettä. Tästä noin 76 % on peräisin kaivosteollisuudesta ja vain 2 % on yhdyskuntajätettä, kehityspäällikkö Timo Hämäläinen Suomen Kiertovoima ry:stä avaa lukuja.
Kymmenessä vuodessa kaatopaikkajätteen vähentämisessä on otettu jättimäinen harppaus.
– 10 vuotta sitten puolet jätteestä meni kaatopaikalle, nyt enää 1-2 % ja loppu hyödynnetään uusien tuotteiden raaka-aineena tai polttoaineena. Suomessa päästiin viime vuonna samalle tasolle muiden Pohjoismaiden, Hollannin ja Itävallan kanssa, Hämäläinen sanoo.
BAT-dokumentti puolestaan on nostanut jätteenpolttolaitosten vaatimustasoa merkittävästi.
– Jätteenpolttolaitokseen on investoitava paljon, jotta sen päästöille laissa asetetut vaatimustasot lunastetaan. Suomessa voimalaitokset ovat maailman mittakaavassa hyvässä asemassa, sillä ne ovat sen verran uusia, että niiden suunnittelussa on alun perinkin käytetty nykyaikaista vaatimukset täyttävää teknologiaa, eikä uusia kalliita investointeja tarvita, Hämäläinen sanoo.