Etusivu » Energia » Jukka Leskelä: ”Ilmastonmuutos on torjuttava viisaasti”
Energia

Jukka Leskelä: ”Ilmastonmuutos on torjuttava viisaasti”

jukka-leskelä
jukka-leskelä
Jukka Leskelä arvioi, että energiantuotannon puolesta Suomi voi olla hiilineutraali jo 2030-luvulla. Kuva: Vesa Marjanen

Syksyllä julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin erikoisraportti herätti vaaleihin valmistautuvat poliittiset puolueet tekemään ehdotuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Keskustelua on hallinnut yritysten ja kansalaisten toimintaa rajoittavat keinot, kuten polttoainekiellot, polttomoottorikiellot ja lentoverot. Rajoitteet innostavat eniten niitä, joita ne koskettavat vähiten. Samalla ne aiheuttavat voimakkaan vastareaktion niissä, joiden elämä muuttuisi. Keskustelusta tulee vaikeampaa.

Tulevaisuutemme on täynnä mahdollisuuksia. Energiateollisuus ry teki syksyllä melko mittavan arvioinnin suomalaisen energiantuotannon näkymistä. Lopputulos oli kerrassaan upea. Olemme jo vähentäneet puolet sähkön ja kaukolämmön tuotannosta aiheutuvista päästöistä kuluneen kymmenen vuoden aikana. Seuraavan noin kymmenen vuoden aikana päästöt tulevat vähintäänkin puolittumaan. Ja 2030-luvulla päästöt kutistuvat marginaalisiksi, noin kymmeneen prosenttiin lähtötasosta, ilman kieltoja tai valtiontukia. Samalla energiaomavaraisuutemme kasvaa merkittävästi. Energiantuotannon puolesta Suomi voi olla hiilineutraali jo 2030-luvulla.

Tavoitteeseen päästään yritysten pitkäjänteisten investointien kautta. Niitä voidaan tehdä vain, jos tulevaisuus nähdään vakaana ja yleinen investointiympäristö on kunnossa. Tämä on syytä huomioida päätöksenteossa niin Suomessa kuin EU:ssa.

Energiateollisuus haluaa sitovat ja nykyistä tiukemmat päästökiintiöt vähintäänkin vuosille 2040 ja 2050. Tällöin päästöoikeuden hinta nousee, ja yrityksille syntyy kannustin vähentää päästöjä. Olisi valtava ilmastoteko, jos päästökauppaa laajennettaisiin koskemaan myös lämmityssektoria EU:n alueella. Hiilinielut ja liikenne voitaisiin ottaa myöhemmin mukaan.

Energiaverot perustuvat pitkälti fossiilisen energian verotukseen. Nämä verotulot valtio tulee menettämään. Seuraavan hallituksen on linjattava, mieluiten opposition kanssa yhdessä, miten energiaa tulevaisuudessa verotetaan.

Emme tarvitse lisää veroja, kieltoja tai tukia. Älkää kirjoittako niitä hallitusohjelmaan. Selvityksemme mukaan on olemassa riski, että niiden myötä yritykset ajetaan polttamaan sellaista puuta, jolle olisi korkeamman jalostusarvon käyttöä, metsien monimuotoisuuden ja hiilinielujen kannalta kestämättömästi. Hyvää tarkoittava ilmastopäätös voi olla ilmastolle haitallinen, ja tulisi kalliiksi myös taloudellisesti.

Liikenteen, maatalouden, teollisuuden, lämmityksen, työkoneiden ja rakentamisen päästöjä pitää ohjata myös kotimaisella poliittisella päätöksenteolla. Toivottavasti tämäkin ohjaus perustuu mahdollisuuksien luomiseen.

Tuotekehityksessä ja uusien ratkaisujen kaupallistamisessa olisi hyvä saada valtio mukaan jakamaan riskejä. Tarvitaan kärkihanketukia, T&K-panoksia ja ennen kaikkea koordinointia ja ohjausta, jotta uusista ratkaisuista kehittyy vientituotteita ja -palveluita. Suomalaisella osaamisella olisi valtavasti annettavaa kehitettäessä esimerkiksi sähköistä liikennettä. Tarvitaan toimivat kotimarkkinat niiden alustaksi. Vastaavanlaisia kehityskohteita löytyy energiajärjestelmän muistakin osista.

Tehdään ilmastonmuutoksen torjumisesta uuden kasvun ja hyvinvoinnin lähde. Tähän työhön panostamalla voimme rakentaa paremman tulevaisuuden paitsi ekologisesti, myös taloudellisesti.

avatar

Jukka Leskelä

toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry

Next article