Seuraavan 20 vuoden aikana globaali energiakysyntä kasvaa noin 30 %. Kehityksen kaksi keskeisintä syytä on voimakkaasti jatkuva väestönkasvu ja kehittyvien maiden elintason nousu. Nykyisestä maailman primäärienergiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla (öljy, kaasu ja kivihiili) noin 80 %.
Tiedossa olevat energiainvestoinnit globaalin energiakysynnän tyydyttämiseksi eivät muuta energian tuotantorakennetta, minkä johdosta CO2-päästöt tulevat kasvamaan samaan tahtiin kuin energiakysyntä. Ilmastopolitiikassa tämä tosiasia on välttämätöntä tunnistaa ja tunnustaa, jotta voimme löytää oikeita keinoja matkalle kestävään kehitykseen.
Tavoitteena vähentää fossiilisia polttoaineita
Maailman väestön enemmistö, noin 4 miljardia ihmistä, elää alle viiden euron päiväbudjetilla. Globaalissa talousjärjestelmässä heidän pyrkimyksiä parempaan elintasoon on mahdotonta estää. Sen sijaan voimme kehittää uusia kestävän kehityksen mukaisia energian tuotantotapoja, jolloin näiden ihmisten elintason nousu ei perustu yksin fossiilisen energian hyödyntämiseen. Väestönkasvun vastainen toiminta on nostettava kansainvälisen yhteistyön painopisteeksi. Yksittäisenä tehokkaimpana toimenpiteenä on naisten aseman parantaminen kehittyvissä talouksissa.
Päästökauppa ja hiilipäästöjen mahdolliset veroratkaisut eivät vähennä fossiilisten polttoaineiden käyttöä globaalisesti. Fossiilisten polttoaineiden hintajoustokyky on musertava. Harva muistaa, että öljyteollisuuden pyörät pyörivät täysillä vielä vuosituhannen vaihteessa, vaikka öljyn markkinahinta oli 10 usd/bbls. Kehittyvät taloudet eivät myöskään tule suostumaan päästökaupparakenteisiin tai hiiliveroihin, jotka jarruttaisivat heidän väestön elintason nousua. Kannattaa myös katsoa ketkä ovat nykyisten tehottomien keinojen kannattajia; suuret energia- ja öljy-yhtiöt. Päästökauppa on sivistynyt tapa olla tekemättä mitään.
Ratkaisuna kehittää uusiutuvaa energiaa
Energiatuotannossa paras tapa CO2-päästöjen vähentämiseksi, on kehittää uusiutuvan energian tuotantomuotoja, jotka voivat tulevaisuudessa haastaa fossiiliset polttoaineet taloudellisesti ilman minkäänlaisia tukia. Toteutuakseen tämän suuntainen kehitys vaatii kunnianhimoista panostusta tuotekehitykseen ja tutkimukseen sekä kohdennettua regulaatiota. Suomella on erinomainen mahdollisuus rakentaa maailman luokan osaamista usealla uusiutuvan energian alueella. Näyttää siltä, että asia on varsin hyvin valtiovallan taholla ymmärretty, mutta vielä ei riittävä määrä yrityksiä ole asettanut kunnianhimoaan sille tasolle, jolla maailmanmestaruuksia voitetaan.
Lue myös: Pekka Haavisto: Suomen tulee olla osa ratkaisua, ei ongelmaa
Kohdennetusta regulaatiosta, jossa markkinatalous toimii erinomaisesti, esimerkiksi käy Suomessa toteutettu biopolttoaineiden jakeluvelvoite. Kaikkien jakeluyhtiöiden täytyy korvata tietty prosentti öljytuotteista biopolttoaineilla. Lainsäädäntö kannustaa jätteiden ja elintarvikeketjun ulkopuolisten raaka-aineiden käyttöön. Jokainen yhtiö etsii itse kustannustehokkaimman tavan hoitaa velvoite, mikä onkin saanut aikaan mittavan määrän suomalaista tuotekehitystyötä ja uusia tuotteita, jotka sopivat nykyiseen jakelukanavaan. Esimerkkeinä UPM:n metsäpohjainen diesel, Nesteen eläinrasvapohjainen diesel ja St1:n jätepohjainen etanoli.
Kestävän kehityksen saavuttaminen kasvavasta energiakysynnästä huolimatta on mahdollista. Aikajänne on todennäköisesti kuitenkin pidempi kuin ilmastopaneelin tavoitteet. Meidän tulee lähteä määrätietoisesti ja kunnianhimoisesti kulkemaan uusiutuvan energian polkua. Tarvittavat ratkaisut, joista emme tänä päivänä tiedä vielä mitään, löytyvät maailmanluokan tuotekehityksen ja tutkimuksen kautta.
Mika Anttonen (D.I.) on energiayhtiö St1:n perustaja ja pääomistaja. Anttosen 1996 polttonestekaupasta alkanut yksityisyrittäjyys on kehittänyt nopeasti monipuolisen energiayhtiön, joka toteuttaa toiminnassaan visiotaan olla johtava CO2-hyvän energian valmistaja ja myyjä. St1:n tuottama uusiutuva energia ulottuu teollisesta tuulivoimasta biojätepohjaiseen RE85-korkeaseosetanoliin. Yhtiöllä on jalostamo Göteborgissa sekä St1- ja Shell-asemia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Anttonen työskenteli Nesteen palveluksessa viimeisimpänä tehtävänään kansainvälisen tuote-tradingin johtajana. Hänellä on vuosien vankka kokemus polttonesteiden kansainvälisestä kaupasta, uusiutuvan energian hajautetusta tuotannosta ja yksityisyrittäjyydestä. Nykyisin Anttonen toimii St1:n hallituksen puheenjohtajana.