WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder patistaa valtion hallintoa siirtymään sanoista tekoihin. Suomalaisten hiilijalanjälki on edelleen yksi EU-maiden suurimmista ja tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödynnetään liian vähän. Keskitetyn energiantuotannon takia Suomea ei myöskään koeta kansainvälisesti houkuttelevaksi uusiutuvan energian investointikohteeksi.
WWF:n teettämän Living Planet 2014 -raportin mukaan maapallolle ei kuulu hyvää. Luonnon monimuotoisuus on romahtanut 40 vuodessa. Nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen määrä on tällä hetkellä enää puolet siitä, mitä se oli 1970-luvulla.
Suurimmat syylliset maapallon ahdinkoon ovat korkean tulostason maat, kuten Suomi, joissa ekologinen jalanjälki on suhteettoman suuri. Fossiilisten polttoaineiden käyttö energian tuottamiseksi muodostaa yli puolet Suomen ekologisesta jalanjäljestä. Siirtymällä uusiutuvaan energiaan ja vähentämällä sähkön ja lämmön kulutusta siitä voitaisiin leikata leijonanosa.
Hiilestä aurinkoon ja tuuleen
WWF:n pääsihteeri Liisa Rohwederin mukaan hallitusohjelmassa puhutaan Suomesta vihreän talouden mallimaana. Konkreettisia tekoja asian eteen on tehty kuitenkin vain vähän.
– Esimerkiksi Tanskassa noin kolmannes sähkönkulutuksesta tuotetaan tuulivoimalla. Suomessa olisi aivan samanlaiset mahdollisuudet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen, mutta niiden sijasta näyttää siltä, että satsaamme edelleen ydinvoimaan.
Suomi on puhtaan energian innovaatioiden kärkimaita, mutta innovaatioiden kaupallistamisessa ei ole tehty kunnollista läpimurtoa.
– Meidän on tuettava yhä enemmän ideoiden kehittämistä ja kaupallistamista, jotta luonto ja talous voivat hyötyä käsi kädessä. On välttämätöntä, että hiilen osuus energiatuotannossa saadaan laskemaan, ja että satsaamme korvaavien ja ympäristöystävällisten energiamuotojen, kuten aurinko- ja tuulienergian kehittämiseen, biopohjaisten raaka-aineiden käytön kestävään hyödyntämiseen sekä niiden jalostusarvon lisäämiseen koko arvoketjussa.
Asenteet vasaran alle
Liisa Rohwederin mukaan Suomi tarvitsee lisää VTT:n, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Turun yliopiston yhteisen Neo-Carbon Energyn kaltaisia tutkimushankkeita, joissa jalostetaan energiamarkkinoiden, sähkö-, energia- ja ympäristötekniikan vahvaa osaamista uudenlaisen energiajärjestelmän kehittämiseen.
– Neo-Carbon Energy -tutkimushankkeessa kehitetään muun muassa sähköverkkoon kytkettyä laajamittaista energiavarastointia ja sen integrointia muihin energiasektoreihin. Juuri tämänkaltaisilla innovaatioilla ja niiden kaupallistamisella on kysyntää sekä Suomessa että maailmalla.
Rohweder sanoo, että kestävän kehityksen mukaiset uudistukset vaativat asennemuutosta valtion hallinnossa ja sen päätöksenteossa. Jos asenteet ympäristöystävällisiä energiamuotoja kohtaan eivät muutu, hienotkaan innovaatiot, uudistukset ja ideat eivät konkretisoidu.
– Suomalaisessa Cleantech-sektorissa on valtavasti kansainvälistä vientipotentiaalia. Siellä kehitetyt innovaatiot tulisi ottaa käyttöön ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ensin Suomessa, jotta niistä muodostuisi kansainvälisesti menestyviä vientituotteita.