Ratkaisun avaimet matkalla kohti päästötöntä teollisuutta ovat mittausosaamisessa, lainsäädännössä sekä viranomaisten ja yritysten välisessä dialogissa yli maarajojen.
Nykyteknologia mahdollistaa teollisten prosessien kehittämisen ympäristöystävällisemmiksi.
Luotettava päästömittaus on edellytys teollisuuden haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
– Pitää voida varmistaa, että ilmastonmuutoksen arvioinnissa käytettävä tieto on mitattu oikein ja se on jäljitettävissä. Virheellisiin mittaustuloksiin perustuvassa päätöksenteossa voidaan ajautua täysin vääriin johtopäätöksiin ja toimenpiteisiin, VTT:n johtava tutkija, päästömittausten asiantuntija Tuula Pellikka painottaa.
Samalla matkalla kohti päästötöntä teollisuutta on huolehdittava siitä, ettei ajauduta ojasta allikkoon.
– Päästöttömyydestä puhuttaessa keskitytään usein vain hiilidioksidipäästöihin, ja muut päästöt jäävät vähemmälle huomiolle. Erilaisten uusiutuvien polttoaineiden käyttöönotossa on mittaamalla varmistuttava siitä, ettei sivutuotteena tule muita haitallisia komponentteja, Pellikka sanoo.
Teollisuuslaitoksilta vaaditaankin entistä enemmän jatkuvatoimisia, kiinteästi asennettuja päästömittalaitteita.
– Näin saadaan reaaliaikaista tietoa teollisten prosessien päästöistä. Kiristyvän lainsäädännön myötä päästöjen raja-arvot laskevat koko ajan. Mitä alhaisempia pitoisuuksia mitataan, sitä merkittävämpään rooliin mittausten laadunvarmistus nousee, Pellikka kertoo.
– Laitosten on pystyttävä osoittamaan viranomaisille mittausten luotettavuus. Jos analysaattori näyttää pitoisuuden arvoksi 100, ulkopuolisen tekemällä mittauksella on voitava osoittaa sen todella olevan 100 eikä sinne päin, Pellikka antaa esimerkin.
Suomalaista mittausosaamista maailmalle
Pellikka korostaa mittausosaamisen merkitystä teollisuuden päästöjen torjumisessa.
– Ihmiset kaikkialla ovat huolissaan ilmanlaadusta, sillä se on pahimmillaan aistittavissa. Huono ilmanlaatu ei kuitenkaan parane vain ilmanlaatua mittaamalla. On selvitettävä ja ymmärrettävä, mistä huono ilmanlaatu johtuu, jotta sille voidaan tehdä jotain. Tässä päästömittausten ja mittausosaamisen merkitys korostuvat, Pellikka painottaa.
Suomalainen mittausosaaminen on kansainvälisellä tasolla ensiluokkaista.
– Meillä olisi maailmalle tarjottavaa paljon nykyistä enemmän, kuten huippuluokan päästömittausratkaisuja. Saamme parannettua ilmanlaatua siten, että vahvistamme kohdemaan omaa mit-tausosaamista ja tietoisuutta sekä viemällä kohteisiin tarkoitukseen sopivat mittalaitteet. Aina tämä ei tarkoita high techiä, joskus riittää halvempikin tekniikka, Pellikka sanoo.
Hyviä kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä on jo useita.
– Olemme tehneet yhteistyötä päästömittauksiin liittyen muun muassa Intian, Venäjän ja Uruguayn kanssa, parhaillaan on käynnissä hanke Chilen kanssa. Yhteistyön myötä esimerkiksi Uruguay mittaa nyt itse sellutehtaiden ja muun teollisuutensa päästöjä, Pellikka kertoo.