Yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuusta puhutaan usein ikään kuin ne olisivat olemassa varsinaisesta liiketoiminnasta irrallaan. Yritysten tavoite voittojen maksimoimiseen puolestaan nähdään helposti lähtökohdiltaan eettisesti arveluttavana.
Ympäristöliiketoiminta eli cleantech on kuitenkin loistava esimerkki siitä, miten bisnes voi olla samaan aikaan taloudellisesti tuottoisaa ja ekologisesti kestävää.
Suomalaiset kehityksen kärjessä
Cleantechista on muutaman vuoden aikana muodostunut yksi Suomen kansantalouden tukipilareista. Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna lähes 25 miljardia euroa, eli enemmän kuin perinteisellä tukijalallamme metsäteollisuudella. Vuosikasvukin oli huimaa: 15 prosenttia keskellä globaalia taantumaa.
Mikä tärkeintä, cleantech on mitä suurimmassa määrin kansainvälistä bisnestä. Alalta löytyy kosolti niitä paljon peräänkuulutettuja kasvuhaluisia, maailmalle tähyäviä pienyrityksiä. Myös keskisuurten yritysten osuus on ympäristöbisneksessä suurempi kuin Suomen yrityskentässä keskimäärin.
Cleantech-termi viittaa palveluihin, tuotteisiin ja ratkaisuihin, jotka vähentävät ihmisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta, säästävät energiaa ja luonnonvaroja sekä parantavat elinympäristöä. Näiden tarpeiden ympärille ovat kehittyneet massiiviset, noin 2 000 miljardin euron globaalit markkinat, ja me suomalaiset olemme aivan kehityksen terävimmässä kärjessä.
Haastavat olosuhteet kilpailuetuna
Olemme siis onnistuneet tekemään maailman pelastamisesta kannattavaa bisnestä.
Paradoksaalista kyllä, kilpailuetujamme puhtaiden teknologioiden markkinoilla ovat muun muassa kylmät talvet, kovat lämpötilavaihtelut sekä omien fossiilisten polttoainevarojen puute. Teollisuuden on ollut pakko kehittää ratkaisuja, joilla säästetään energiaa ja vähennetään riippuvuutta kalliista tuontipolttoaineista. Rakentamisessa puolestaan on haettu tapoja pitää kylmä ulkona ja lämpö sisällä mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Ei siis ihme, että suomalaisyrityksiä on vaikea peitota energia- ja materiaalitehokkuusosaamisessa. Myös rakennetun ympäristön, bioenergian ja biopolttoaineiden sekä vedenkäsittelyn ja -puhdistuksen osaamisemme on omaa luokkaansa.
Viime vuosina perinteiset öljy-, kaasu- ja hiilimaat ovat joutuneet miettimään energiankulutustaan uusiksi. Osassa maista uudistusten motivaattoreina toimivat kestämättömiksi käyneet ympäristöongelmat, toisissa puolestaan uudistuksiin ajaa tarve parantaa tehokkuutta ja karsia kustannuksia. Olipa syy kumpi tahansa, suomalaiset ovat avainasemassa ratkaisujen tarjoajana.
Lue myös: Green Office -yritys säästää kustannuksia ja suojelee luontoa
Yhteispelillä kaikki voittavat
Esimerkiksi kovaa vauhtia maailman suurimmaksi kansantaloudeksi kasvavassa Kiinassa on jättimarkkinat ympäristöteknologialle. Saasteiden määrä on sellaisella tasolla, että hallinnolta vaaditaan ripeitä toimia. Kiinasta löytyykin sekä poliittista tahtoa tiukkoihin ratkaisuihin että massiiviset budjetit – ja paljon arvostusta suomalaiselle osaamiselle.
Myös toinen jättimaa Intia kärvistelee ympäristöongelmien kanssa, ja esimerkiksi Venäjällä, Keski-Aasiassa sekä Itä- ja Kaakkois-Euroopassa on paljon kysyntää suomalaiselle energia- ja energiatehokkuusosaamiselle.
Nyt onkin aika unohtaa ympäristön ja bisneksen vastakkainasettelut ja keskittyä takomaan rahaa maailman pelastamisella – siinä pelissä kaikki voittavat.
Kirjoittaja Kaisa Hernberg työskentelee ohjelmajohtajana Finpron Cleantech Finland -ohjelmassa, joka edistää suomalaisen ympäristöliiketoiminnan kansainvälistä kasvua.