Tuuli Myllymaa
jäte- ja kiertotalousryhmän päällikkö, Suomen Ympäristökeskus SYKE
Kiertotalouden strateginen ohjelma on hyvä työkalu Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa ja biotalouden kestävyystarkastelussa. Ohjelmassa on kolme kriittistä tavoitetta, joita verrataan vuoden 2015 lukuihin.
Tavoitteena on, että vuonna 2035:
1. primääriraaka-aineen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa,
2. resurssien tuottavuus on kaksinkertainen ja
3. materiaalien kiertotalousaste on kaksinkertainen.
Etenkin materiaalien kiertotalousaste on tärkeä mittari, koska se kertoo yhteiskunnan kyvystä palauttaa jo kertaalleen käytetyt materiaalit takaisin käyttöön.
– On iso voitto, että ohjelmassa on yhteiset määrälliset mittarit. Mittaaminen ja tiedon kerääminen kertovat siitä, että Suomi ottaa tavoitteet vakavasti, jäte- ja kiertotalousryhmän päällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) sanoo.
Järjestelmätason muutokset ovat vielä kesken
Luonnonvarojen käytön konkretisoiminen on yhtä tärkeää kuin mittaaminen ja siksi kaikissa tuotteissa pitäisi kertoa kierrätysmateriaalien osuus. Joissakin tekstiileissä ja pakkauksissa se jo on.
– Suomalaiset ovat ympäristöasioissa valveutuneita ja tieto selvästi ohjaa heidän valintojaan. On myös nähtävissä, että kierrätetyt tuotteet ovat markkinoilla yhä tasa-arvoisempina uusien rinnalla ja tuotteiden historia on arvo, Myllymaa toteaa.
Yritysten tuotesuunnittelijoille tämä on tärkeä viesti, koska he tekevät päätökset siitä, kuinka paljon valmistuksessa käytetään kierrätettyjä materiaaleja. Lisäksi heidän vastuullaan on suunnitella tuotteista pitkäikäisiä ja huollettavia.
Tieto johtaa valveutuneempiin päätöksiin ja hankintoihin.
– Yritysten rooli on merkittävä myös siksi, että digitalisaatio nostaa palveluiden potentiaalia ja palveluita kehittämällä luonnonvarojen kulutus laskee, Myllymaa kertoo.
Digitalisaation kannalta taas julkisen tiedon helppo saavutettavuus on elintärkeää.
– Yksi SYKEn tehtävistä on avoimen ja paikkasidonnaisen tiedon tuottaminen, koska data auttaa niin yrityksiä, kuntia kuin valtiota kehittämään toimintaansa. Tieto johtaa valveutuneempiin päätöksiin ja hankintoihin. Kiertotalouden ja hinnan rinnalla yhtä tärkeitä kriteereitä ovat ympäristölliset ja sosiaaliset tekijät, Myllymaa summaa.