Marjukka Porvari
johtaja, Puhdas Itämeri -hankkeet, John Nurmisen Säätiö
Itämeren suojelussa on tärkeää keskittyä toimiin, jotka tuottavat aitoja tuloksia. Muuten merta ei saada pelastettua ajoissa. Ympäristötyössä vaikuttavuuden mittaaminen on onneksi suhteellisen yksinkertaista. Itämeren suojelussa toimia on helppo arvioida sen kautta, kuinka suuria ympäristövaikutuksia ne aikaansaavat. Rehevöitymisen tehokkaassa vähentämisessä fokuksen tulee olla ravinnepäästöjen mahdollisimman suuressa ja nopeassa leikkaamisessa.
John Nurmisen Säätiö on tehnyt ympäristötyötä vuodesta 2005. Toimintaa on alusta asti ohjannut liike-elämän puolelta lainattu numeronmurskaus. Siksi liikkeelle lähdettiin Pietarista, jossa vain 2,5 miljoonan euron investoinnilla jätevesien käsittelyyn voitiin vähentää Suomenlahtea rehevöittävää fosforikuormitusta 30 prosentilla. Itämereen päätyvää fosforikuormitusta vähennetään päästöjen suuruus- ja kustannustehokkuusjärjestyksessä.
Myös pienemmät hankkeet ovat tärkeitä
Itämeren suojeluun on saatava lisää vipuvoimaa ja nopeutta. Siksi haluamme edistää myös mittaluokaltaan pienempien, mutta paikallisesti merkittävien, päästöjä tehokkaasti vähentävien hankkeiden toteutusta. John Nurmisen Säätiö on syksyllä avaamassa Nutribute-joukkorahoitusalustan, jonka kautta voidaan rahoittaa Itämereen tulevia tai sinne jo päätyneitä ravinnepäästöjä todennettavasti vähentäviä hankkeita. Suomessa ja Ruotsissa kansalaisilla on koko Itämeren alueen suurin maksuhalukkuus meren suojelussa.
Nutributen kautta voidaan rahoittaa esimerkiksi paikallisia vesiensuojelutoimia ja ekosysteemipalveluita tärkeillä merenlahdilla tai jokialueilla kuten Vantaanjoki pääkaupunkiseudulla. Hankeidean tulee olla aidosti ympäristökuormitusta vähentävä.
Ilahduttavaa on, että myös julkisen politiikan puolella katse on kohdennettu uuteen suuntaan.
Osaamista ja tuloksellisuutta uudenlaisella yhteistyöllä
Ilahduttavaa on, että myös julkisen politiikan puolella katse on kohdennettu uuteen suuntaan. Sitra ja TEKES kehittävät yhdessä sosiaali- ja ympäristöpolitiikan saralla toimivien tahojen kanssa vaikuttavuusinvestointeja, joilla halutaan lisätä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä haastavien hyvinvointi- ja ympäristöongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi.
Vuotavassa veneessä on ensin tukittava suurimmat reiät, samoin mielestäni Itämeren suojelussa kaivataan keskittymistä suurimpiin ympäristövaikutuksiin. Itämeren suojelupolitiikan keskiöön pitää saada vaikuttavuus ja kustannustehokkuus, ja toimenpiteiden toteuttajaksi tarvitaan myös yksityistä ja kolmatta sektoria. Näin ympäristönsuojelussa saadaan käyntiin uudenlainen yhteistyö sekä rohkea ja innovatiivinen, tulosorientoitunut ote.
Lue myös: EU-toimet riittämättömiä Itämeren pelastamiseksi
Mihin keskitytään nyt ja jatkossa?
Tällä hetkellä Itämeren alueella kärsitään edelleen suurista pistemäisistä ravinnepäästöistä esimerkiksi valuma-alueella sijaitsevilta Valko-Venäjän ja Venäjän kunnallisilta puhdistamoilta ja puolalaisilta lannoitetehtailta. Kotimaassa on tärkeää fokusoida uusiin tehokkaasti maatalouden kuormaa vähentäviin toimiin kuten peltojen käsittelyyn kipsillä. Kipsi näyttää vähentävän fosforivalumaa välittömästi puolella, mikä on tehokkuudeltaan ja myös nopeudeltaan muita maatalouden ympäristötoimia huomattavasti parempi tulos.
Lisäksi nyt on aika tutkia ja arvioida toimia mereen jo päätyneen ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Meren tila on edennyt niin huonoksi, että maalta tulevaa kuormitusta leikkaavien toimien tueksi pitää selvittää uusia toimintamalleja, kuten ravinnepitoisen pohjasedimentin kierrätystä takaisin maalle viljelykäyttöön. Riskianalyysiä, huolellista harkintaa ja paikallisia kokeiluja kuitenkin tarvitaan, ennen kuin uusia toimia voidaan toteuttaa koko meren mittakaavassa. Selvitystyö onkin syytä käynnistää välittömästi.