Etusivu » Itämeri » Itämeri, ilmastonmuutos ja kuluttajan voima
Ravinto

Itämeri, ilmastonmuutos ja kuluttajan voima

Tutkimusten mukaan 60 % suomalaisten Itämerta kuormittavasta ravinnejalanjäljestä syntyy ruokavaliosta. Kuva: Getty Images

Marjukka Porvar

johtaja, Puhdas Itämeri -hankkeet, John Nurmisen Säätiö

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin Itämereen. Sen aiheuttamat muutokset, kuten meriveden lämpeneminen, uhkaavat herkän murtovetisen Itämeren eliöitä.

Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta, mikä pahentaa Itämeren vakavinta ympäristöongelmaa, rehevöitymistä.

Meriveden lämpötilan nousu lisää osaltaan ravinnepäästöjen aiheuttamaa rehevöitymistä ja myrkyllisiä leväkukintoja.

Lämpötilan ja meriveden kerrostuneisuuden kasvu ja toisaalta merenpohjille vajoavan eloperäisen aineen lisääntyminen pahentavat pohjien happikatoa.

Noidankehä on valmis, kun hapettomat pohjat alkavat vapauttaa mereen yhä lisää fosforia.

Ilmastonmuutos ja rehevöityminen saattavat tuntua erillisiltä ongelmilta, joiden ratkaiseminen on ylivoimaista. Kuitenkin niitä aiheuttavat osin samat syyt, joihin me kaikki voimme kuluttajina vaikuttaa.

Tutkimusten mukaan 60 % suomalaisten Itämerta kuormittavasta ravinnejalanjäljestä syntyy ruokavaliosta. Eläinperäisten tuotteiden – lihan ja maidon – korvaaminen kasviperäisillä tuotteilla ja kestävästi pyydetyllä luonnonkalalla on helpoin tapa pienentää omaa ravinnejalanjälkeä Itämereen ja sisävesiin.

Kesällä arvovaltaisessa Science-lehdessä julkaistu tutkimus nosti esiin saman seikan: 83 % maailman viljelysmaasta käytetään eläinperäisen ravinnon tuottamiseen.

Näin syntyy vain 18 % maailman kaloreista ja 37 % proteiineista, mutta peräti 58 % maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä ja 57 % vesistöpäästöistä.

Ilman eläinperäistä tuotantoa maapallon peltopinta-alaa voitaisiin pienentää 75 %, mikä vähentäisi radikaalisti sekä rehevöittäviä vesistöpäästöjä että kasvihuonekaasupäästöjä – ja pysäyttäisi eliölajien nopean kadon.

Ja jos edes osa näin vapautuneesta peltomaasta muutettaisiin metsittämällä hiilinieluiksi, voisimme päästöjen vähentämisen lisäksi sitoa ilmakehästä takaisin sinne jo päästetyn hiilidioksidin

Planeetan kokoisen ratkaisun avaimet ovat siis yllättävän lähellä – omissa ruokapöydissämme.

Next article