Etusivu » Itämeri » Ilmastonmuutos uhkaa itämerennorppaa
Itämeri

Ilmastonmuutos uhkaa itämerennorppaa

Itämerennorppa
Itämerennorppa
Kuvat: Getty Images

Monelle suomalaiselle saimaanorppa Pullervo on tuttu toveri uutisista ja norppalivestä, mutta samalla hänen pikkuserkku itämerennorppa on jäänyt vaarantuneksi lajiksi. Vielä 1900-luvun alussa itämerenorppa oli Itämeren runsaslukuisin hylje.

Norppa kuuluu Itämeren ekosysteemiin, ja lajin katoamisella saattaa olla monimuotoisia vaikutuksia. Vaikka kanta ei ole suuri esimerkiksi Saaristomerellä, voi lajin katoamisen vaikutus olla suuri.

Itämerennorpan kanta hupeni 200 000 yksilöstä 5 000 yksilöön 1900-luvulla metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen takia. Tämän hetken arvion mukaan norppia on noin 20 000, ja Itämeren suojelukomissio HELCOM on luokitellut itämerennorpan vaarantuneeksi.

Valtaosa itämerennorpista elää Perämerellä, jossa ne ovat vielä ainakin hetken turvassa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Norppa tarvitsee lunta ja jäätä selviytyäkseen ja jos ilmastonmuutos eteen ja ilmasto sen seurauksena lämpenee entisestään, vähenee pakkaspäivien myötä myös jää ja lumi Itämeren alueelta. Norpat pesivät rakentamalla pesän jääpeitteen alle, eli ne ovat riippuvaisia lumesta ja jäästä.

Pienemmät osakannat Saaristomerellä, itäisellä Suomenlahdella ja Viron länsirannikolla kokevat jo vaikutuksia ilmastonmuutoksesta. Jos jäätä ei synny, kuutteja voidaan mahdollisesta auttaa keinotekoisilla pesillä, mitä saimaalle on jo rakennettu.

Ilmastonmuutoksen lisäksi itämerennorppaa uhkaa muun muassa lisääntyvä laivaliikenne, kalapyydyksiin hukkuminen, öljypäästöt, ja se että norppia kuolee harmaahylkeen metsästyksen yhteydessä.

Norppia sai metsästää pyyntiluvalla 1988 vuoteen saakka, jonka jälkeen norppa rauhoitettiin kokonaan. Pyyntilupa itämerennorpille myönnettiin vuonna 2010 uudestaan kalastajille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi. Norppia saa pyydystää Perämerellä ja Merenkurkun alueella, jossa norppia esiintyy eniten.

Uhanalaisia ovat muualla asustelevat norpat. Suomenlahden alueella itämerennorppia on arviolta enää 100-200, ja Suomenlahden läntinen kanta on jo kadonnut. Jos Saaristomeren, Suomelahden ja Riianlahden norppien puolesta ei toimita pian, voivat ne hävitä alueelta kokonaan. WWF vaatiikin, että itämerennorpalle pitäisi laatia samanlainen suojelu- ja tutkimusohjelma, kuin saimaannorpalle on laadittu.

Onnellisia uutisia onkin kantautunut saimaalta. WWF raportoi saimaannorppakannan kasvaneen jo noin 410 yksilöön. Saimaannorppien suojelu on siis toiminut, mutta työ ei ole vielä valmis. Ilmastonmuutos uhkaa myös saimaan asukkeja.

Sinä voit auttaa vähentämällä päästöjäsi ja tukemalla esimerkiksi WWF ja Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluhankkeita. Norppien suojelu on ihmisen vastuulla.

Norpan vuosi
Talvella norppa pysyy ihmisiltä piilossa lumipesässä. Se pitää auki hengitysavantoa ja nousee välillä lepäämään rantakinokseen kaivamaansa lumiluolaan.
Kevättalvella kuutit saapuvat maailmaan, kun norppaemo synnyttää lumipesään poikasen. Tähän aikaan sekä emo että kuutti tarvitsevat imetysrauhaa.
Keväällä uudet kuutit saavat alkunsa, kun norppien parittelu alkaa. Loppukeväällä kuutti aloittaa itsenäisen elämänsä.
Kesän alussa norpat makoilevat rantakivillä ja uusivat karvansa. Annathan aurinkoa ottavan norpan olla rauhassa!
Kesällä norppa on suurimmassa vaarassa, kun kalaverkot lasketaan vesille. Kuutit ovat vielä elämää opetellassa suuressa vaarassa jäädä kiinni katiskaan tai kalaverkkoon.
Syksyllä alkaa talven valmistelu ja rasvakerroksen kasvattaminen. Mieluisinta ruokaa ovat kuore, kiiski, ahven, muikku ja särki.

Lähteet: WWF 1, WWF 2, Yle 1, Yle 2.

Next article