Suomi tunnetaan ilmastokäänteen edelläkävijänä: olemme asettaneet maailmankin mittakaavassa harvinaisen tavoitteen olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Elinkeinoelämä on lujasti tavoitteen takana. Viisaasti toteutettuna se palvelee meitä kaikkia – ilmastoa, yhteiskunnan uudistumista ja Suomen taloutta.
Hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan tavoite on todella kova. Ei kuitenkaan mahdoton, vaan saavutettavissa oleva, kunhan päästövähennykset toteutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Yhtä tärkeää on luoda yrityksille sellainen toimintaympäristö, että ne uskaltavat ja kykenevät tekemään ilmastokäänteen edellyttämät massiiviset investoinnit.
Haastan kuitenkin ajattelemaan vielä isommin. Mitä jos emme tyydykään siihen, että onnistumme läpiviemään vuoteen 2035 tähtäävät ilmastotoimet täällä koti-Suomessa? Voisiko Suomi moninkertaistaa ilmastohyötynsä – positiivisen hiilikädenjäljen – tarjoamalla täällä kehitetyt päästövähennysratkaisut asiakkaiden käyttöön myös vientimarkkinoillamme eri puolilla maailmaa?
Vastaus on kyllä: Suomen kannattaa kääntää kaikki kivet, jotta ilmaston pelastaminen saadaan käännettyä entistä vahvemmaksi talouskasvuksi ja vientimenestykseksi.
Osaamisesta homma ei jää kiinni
Suomi on toistuvasti kärkipaikoilla cleantechin ja energia-alan innovatiivisuutta mittaavissa vertailuissa. Meillä on kovia yrityksiä kaikilla sektoreilla biopolttoaineista akkuteollisuuteen, älykkäistä energiajärjestelmistä lämpöpumppuihin ja kestävistä tekstiileistä kasvipohjaisiin ruokatuotteisiin.
Näiden ilmastoratkaisujen kysyntä kasvaa sitä mukaa, kun maailman taloudet kirivät kohti hiilineutraaliutta. Suomen keskeisistä vientimarkkinoista EU pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Samaan tähtäävät Britannia, USA, Kanada ja Japani. Kiinan tavoite on vuodessa 2060, samoin Venäjän. Arviot vuosittaisten cleantech-investointien tarpeesta lasketaan tuhansissa miljardeissa.
Lähtötilannekin on hyvä. Suomen ympäristöliiketoiminnan liikevaihto oli yli 40 miljardia euroa vuonna 2020, mikä on lähes viidennes bruttokansantuotteesta. Vienti on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 45 prosenttia.
Jos pelaamme korttimme oikein, tämä on vasta alkua. Pelastetaan siis ilmasto ja luodaan siitä samalla vihreä kivijalka Suomen viennille sekä kansantaloudelle.
Kirjoittaja Janne Peljo on Elinkeino-elämän keskusliitto EK:n johtava asiantuntija.