Muutamassa vuosikymmenessä on maailmanlaajuisesti saatava aikaan valtava teollisen tuotantorakenteen muutos. Panoksena on ihmiskunnan ja muun elollisen luonnon tulevaisuus.
Suomen valtio on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä. Tämä tavoite ei ylety vain vuoteen 2035, vaan se on ikuinen ja globaali tehtävä. Suuren ponnistuksen avuksi on otettava käyttöön kaikki työkalumme: yksilöt, yritykset ja politiikka.
Yritysten kohdalla on huomioitava se, että kaikki yritykset ovat erilaisia eikä kukaan voi antaa yhtä ohjetta siitä, miten asiat tulisi kussakin liiketoiminnassa ratkaista. Jotta ympäristöongelmat voitaisiin saada hallintaan, on markkinaolosuhteiden jatkossa kannustettava voimakkaammin ekologisten ongelmien korjaamiseen.
Fossiilisten polttoaineiden käytöstä pitäisi päästä eroon mahdollisimman pian. Kaikki mistä hiilidioksidia pääsee taivaalle tulisi korvata metodeilla, joissa hiili ja muut alkuaineet kiertävät.
Jotta ympäristö-ongelmat voitaisiin saada hallintaan, on markkinaolosuhteiden jatkossa kannustettava voimakkaammin ekologisten ongelmien korjaamiseen.
Ilmastonmuutoksen torjuminen perustuu juuri tiettyjen alkuaineiden ja veden kiertoon. Hiilen pitää kiertää järjestelmässä maan, veden ja ilman kautta. Hiiltä, typpeä ja fosforia ei saa kertyä yhteen paikkaan.
Jotta tästä kertymisestä päästäisi eroon, hiilipäästöille tulisi laittaa kova hinta, ja uusiutuvia energiamuotoja pitäisi saada paljon lisää. Lisäksi olisi kyettävä varastoimaan uusiutuvien energiamuotojen tuottamaa sähköä. Tällä hetkellä energian varastointi on pullonkaula koko uusiutuvien energiamuotojen läpimurrolle.
Paljon hiilidioksidipäästöjä omassa toiminnassaan tuottavien yritysten tulisi muuttaa strategiaansa ja käytännön toimiaan niin, että ne johtavat vähintään hiilineutraaliuteen tai mieluiten hiilinegatiivisuuteen.
Maa- ja metsätalouden olisi huomioitava, että hiili kiertää myös luonnossa. Uudenlaisia, hiiltä sitovia viljelymetodeja on jo olemassa. Yksinkertaistettuna: mitä enemmän meillä on vihreyttä ja yhteytystä sitä enemmän hiili myös kiertää.
Metsätalouden pitäisi olla hiiltä sitovaa, ja Suomen metsien hiilinielua olisi tutkittava, sillä se tuskin on niin hyvä, mitä yleisesti saatamme ajatella. Tämä johtuu siitä, että metsien kasvu on aikoinaan saavutettu soita ja turveperäisiä alueita kuivaamalla, jolloin käytännössä turve on kuivuessaan haihtunut bakteeritoiminnan vaikutuksena ilmaan ja osittain eroosion vaikutuksena valunut vesistöihin. Näin ollen hiiltä on kadonnut ilmaan sekä vesistöihin, typpeä haihtunut ilmaan haitallisina yhdisteinä sekä fosforia päässyt vesistöihin.
Lue myös: Ilmastoahdistus yleistyy suomalaisten keskuudessa
Olemme jo niin pitkällä kriisissä, että emme voi torjua vain yhtä ongelmaa, vaan meidän pitää huomioida useampi asia. Maaperän hiilipitoisuuden palauttaminen siihen, mitä se on aikanaan ollut, torjuu sekä ilmastonmuutosta että vesistöjen tilan heikkenemistä ja parantaa biodiversiteetin mahdollisuuksia.
Pitkäjänteistä menestystä tavoittelevien yritysten on varauduttava nopeisiin toimintaympäristön muutoksiin. Ekologisiin ongelmiin ratkaisuja tuottavat yritykset tulevat hyötymään kehityksestä. Yritykset, jotka ottavat hiilinegatiivisuuden ja siihen väistämättä liittyvän luonnon monimuotoisuuden huomioon, tulevat tulevaisuudessa menestymään.
Kirjoittaja Ilkka Herlin on muun muassa Cargotec Oyj:n hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi hän lukeutuu puolisonsa kanssa Q Power Oy:n ja Soilfood Oy:n perustajiin ja omistajiin.