Etusivu » Cleantech » Mari Pantsar: ”Luodaan ympäristöuhista mahdollisuuksia”
Cleantech

Mari Pantsar: ”Luodaan ympäristöuhista mahdollisuuksia”

mari-pantsar
mari-pantsar
Kuva: Sitra

Kasvavat cleantech-markkinat ovat vientivaltti ja työllisyyden kirittäjä. Miljardimarkkinoiden mahdollisuuksien hyödyntäminen kysyy kasvuhakuista asenneilmapiiriä, kunnianhimoista lainsäädäntöä ja rohkeutta kansainväliseen markkinointiin.

Tulevaisuuden teknologiamarkkinoilla puhtaus ei ole enää kilpailuetu vaan olemassaolon edellytys. Kehityksen kelkasta tippuvien oltavat käyvät tukaliksi ja pelistä ovat vaarassa pudota ne, joiden tarjonta ei ole mukana talkoissa ilmastonmuutosta vastaan. Ympäristöystävällisten ratkaisujen kehittämisessä onnistuville puolestaan aukeaa ovet kansainvälisille miljardimarkkinoille.  

Kotimaisesta cleantech-alasta ei ole tarkkoja lukuja, mutta suuntaa-antavana arviona voidaan käyttää Tilastokeskuksen ympäristöliiketoimintatilastoa.

Vuonna 2017 kotimaisen ympäristöliiketoiminnan liikevaihto oli 41 miljardia euroa ja ala työllisti 136 000 ihmistä. Vuoteen 2050 mennessä suomalaiselle cleantech-osaamiselle otollisen markkinan arvellaan olevan jopa 3000 miljardia euroa. Tämän potentiaalin maksimaalinen hyödyntäminen edellyttää yritysten kasvuhakuisen asenneilmapiirin lisäksi järeitä toimenpiteitä hallitukselta.

Meillä on Suomessa valtavasti osaamista, jota markkinoida. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna olemme kuitenkin markkinoinnissa vaisuja.

Tarvitsemme ympäristötavoitteita tukevan lainsäädännön, mikä kirittää yrityksiä kilpailemaan keskenään puhtaammilla ja kustannustehokkaammilla ratkaisuilla.

Maapallon keskilämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5 asteeseen on kunnianhimoinen tavoite, mikä edellyttää nopeita päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja globaalien päästöjen puolittaminen 10 vuodessa edellyttävät uusien innovaatioiden lisäksi teknologian nopeaa kaupallistumista ja skaalaamista, mitä hallitusohjelman lääkkeillä voidaan edistää.

Hyvä esimerkki lainsäädännön voimasta on tieliikenteeseen otettu biopolttoaineiden sekoitevelvoite, jonka seurauksena uusiutuvan energian käyttö liikenteen polttonesteissä on noussut lähes 10 prosenttiin.

Lisäksi yli 30 miljardin vuotuiset julkiset hankinnat tulisi valjastaa ilmastotalkoisiin voimakkaammin. Kuntien hankinnoissa pitäisi suosia aina uutta kotimaista teknologiaa ulkomaisen tuontitavaran sijaan.

Kasvuhakuisuutta ja rohkeutta

Kansainvälinen kilpailu kasvavalla alalla kovenee kiihtyvään tahtiin. Etulyöntiasemassa ovat ne, jotka saavat jalansijan markkinoilta ensimmäisten joukossa.

Keskinäisellä yhteistyöllä ja liittoumilla myös pienet yritykset voivat halutessaan kasvaa ja menestyä kilpailussa. Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä tavoittelemaan maailman markkinoita, yrittäjyys ja itsensä työllistäminen on erittäin arvokasta myös pienessä mittakaavassa.

Suomalaiselle osaamiselle on kuitenkin kysyntää erityisesti energiatehokkuudessa, kiertotaloudessa sekä mittaus- ja analytiikkaratkaisujen kehittämisessä. Kiinalaiselle tuotannolle emme välttämättä pärjää aurinkopaneelien kehittämisessä, mutta voimme onnistua luomaan kokonaiskonsepteja niiden ympärille. Samoin esimerkiksi liikenteen mullistaville sähköautomarkkinoille voidaan luoda latausinfraa ja latauspalveluita.

Meillä on Suomessa valtavasti osaamista, jota markkinoida. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna olemme kuitenkin markkinoinnissa vaisuja. Jos emme tee näkyväksi sitä mitä osaamme, emme koskaan saavuta osaamisellamme sen täyttä potentiaalia. Tarvitsemme lisää rohkeutta markkinoida.

Kirjoittaja Mari Pantsar toimii Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtajana.

Next article