Kivihiilikasat Suomessa kasvavat, vaikka metsiin jäävästä puusta voisi tuottaa uusiutuvaa, ympäristöystävällistä ja ennen kaikkea kotimaista energiaa.
Suomen tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukäytössä nykyisestä vajaan kolmanneksen tasosta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kaksi kolmasosaa uusiutuvien energialähteiden käytöstä tulee hallituksen keväällä 2010 hyväksymän uusiutuvan energian velvoitepaketin mukaan olla metsäenergiaa.
Tärkeä lenkki yhtälössä on biohiili, jonka läpimurron kivihiiltä korvaavana polttoaineena uskotaan tapahtuvan lähivuosina. Suomessa selvitetään parhaillaan useissa hankkeissa biohiilen mahdollisuuksia energiantuotannossa.
– Mikkelissä on juuri käynnistynyt biohiilipellettiä valmistava koetehdas ja biohiilellä on kovat markkinaodotukset. Uskomme, että sen käyttö tulee Suomessa ja Euroopassa lisääntymään, Mikkelin innovaatio- ja teknologiakeskuksen toimitusjohtaja Vesa Sorasahi kertoo.
Mikä biohiili?
Biohiili on terminä vielä hieman epäselvä, mutta biohiilipelletille on tulossa piakkoin standardi, joka selkiyttää määritelmää. Käytännössä on kyse uusiutuvasta energialähteestä, jolla voidaan korvata kivihiilen käyttö energialaitosten polttoaineena.
Biohiili on kiinteä polttoaine, joka on valmistettu biomassasta kuumentamalla sitä hapettomissa olosuhteissa. Laajamittainen kivihiilen korvaaminen biohiilellä vähentäisi merkittävästi päästöjä, sillä uusi puusukupolvi sitoo ilmakehästä biohiilen käytössä vapautuvan määrän hiiltä.
Tasoitusta pelikentälle!
Suomen energiatase on tällä hetkellä kaksi miljardia euroa alijäämäinen. Samaan aikaan Suomeen tuodaan kivihiiltä ja fossiilisia polttoaineita, vaikka maassa on runsaasti käyttämätöntä energiapuun hakkuupotentiaalia, josta voisi asiantuntijoiden mukaan tuottaa kotimaista, uusiutuvaa energiaa. Kaskena kannossa on kivihiilen hinta. Biohiilen hinta on kilpailukykyinen muille pellettipolttoaineille, mutta kivihiilen hinnalle se ei pärjää.
– Kivihiili on niin tolkuttoman halpaa tällä hetkellä. Siksi tarvittaisiin kompensaatiota siitä, että biohiili on kotimaista energiaa, Sorasahi harmittelee.
Biohiilen puolesta puhuu nimenomaan kotimaisuus, sillä tuotannosta jää jokainen euro Suomeen. Siksi Suomeen tarvittaisiin asiantuntijoiden mukaan poliittisia päätöksiä, jotka puoltavat kotimaista energiaa.
Jos vaikkapa Helsingin Energia päättäisi siirtyä biohiilen polttamiseen, sillä olisi merkittävä kansallinen vaikutus työllisyyteen. Kun tätä tapahtuisi isossa mittakaavassa, koko logistiikkaketju metsästä voimalaitoksille voitaisiin työllistää ympäri vuoden. Ensimmäisenä toimenpiteenä asiantuntijoiden mukaan tarvitaan kuitenkin keppiä eli sanktioita kivihiilen käytölle.