Etusivu » Cleantech » Mainio, kauhea muovi
Pakkaus

Mainio, kauhea muovi

Kuvat: Getty Images ja oma arkisto
avatar

Vesa Taitto

toimitusjohtaja, Muoviyhdistys

Muoveja käytetään ja tarvitaan tavalla tai toisella miltei kaikessa teollisuudessa. Muovin kierrätyksen on kuitenkin kehityttävä huomattavasti nykyiseltä tasoltaan.

Muovilajeja on tuhansia ja kullakin on omat erityispiirteensä, jotka tekevät niistä soveltuvan haluttuun käyttökohteeseen. Kaikkia käyttötarkoituksia on vaikea hahmottaa ennen kuin kuulee ne asiantuntijan suusta.

– Eri teollisuuden haarat elintarviketeollisuudesta rakennus-, huonekalu- ja elektroniikkateollisuuteen tarvitsevat muovia. Euroopassa suurin volyymi, noin 40 %, menee pakkaamiseen. Muovia käytetään myös terveysteknologian tuotteissa sekä vesi- ja viemäriverkostoissa, Muoviyhdistyksen toimitusjohtaja Vesa Taitto luettelee.

Muovi ei kuulu luontoon – sillä saattaa olla pitkän aikavälin vaikutuksia ekosysteemiin. Roskaamista on vältettävä kaikin keinoin.

Muovi on materiaalina saavuttanut suosionsa muun muassa keveytensä, muovautuvuutensa, edullisuutensa sekä materiaalitehokkuutensa vuoksi. Taiton mukaan esimerkiksi ajoneuvojen ja myös lentokoneiden polttoaineen kulutusta on pystytty vähentämään merkittävästi kevyempien rakenteiden kehittämisen ansiosta.

– Muovit säästävät öljyä huomattavasti enemmän kuin mitä niiden valmistamiseen kuluu. Muovien korvaaminen muilla materiaaleilla lisäisi kasvihuonepäästöjä merkittävästi. Teräksen globaalit hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset muoviin verrattuna.

Kierrätysmuoville löydettävä uusia käyttötarkoituksia

Muovin haitallisuudesta on erityisesti viime aikoina puhuttu paljon. Muovin kulutus on lisääntymässä globaalissa mittakaavassa voimakkaasti, ja muovia ajautuu ympäristöön erityisesti kehittyvissä maissa puutteellisen jätehuollon vuoksi.

– Voimakkaita panostuksia tarvitaan kehittyvien maiden jätehuoltoinfrastruktuurin kehittämiseen. Myös teollistuneissa maissa on tehtävää erityisesti kierrätyksen tehostamisessa, ja kierrätysvaatimukset kehittyvätkin kaiken aikaa, Taitto sanoo. 

Samalla hän painottaa, että muovi ei kuulu luontoon – sillä saattaa olla pitkän aikavälin vaikutuksia ekosysteemiin. Roskaamista on vältettävä kaikin keinoin.

– Tiedossa ei kuitenkaan ole tapauksia, että kukaan ihminen olisi sairastunut tai kuollut muovi- tai mikromuovialtistuksen vuoksi. Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan mikromuovi Itämeren kaloissa ei ole lisääntynyt, vaikka muovin käyttö on lisääntynyt.

Muovien uusiokäyttöä on mahdollista lisätä huomattavasti, vaikka siinä onkin omat haasteensa. Taitto muistuttaa kierrätysvaatimusten olevan pakkausten osalta tiukentumassa – esimerkiksi EU:ssa puolet muovipakkauksista pitäisi kierrättää jo vuonna 2025.

– Kierrätysmuoville pitää kuitenkin löytää lisää tuotesovelluksia, sillä esimerkiksi elintarviketurvallisuuden vuoksi pakkaamiseen tarvittaneen neitseellistä muovia jatkossakin.

Next article