Etusivu » Cleantech » Lämpöpumppu on nyt kysytty ympäristöteko
Cleantech

Lämpöpumppu on nyt kysytty ympäristöteko

ilmalampopumppu-viilennykseen
ilmalampopumppu-viilennykseen
Suosituimmat lämpöpumppujen käyttökohteet ovat asuminen ja julkiset rakennukset, kuten ostoskeskukset ja palvelutalot. Kuva: Getty Images

Lämpöpumppu on kannattava hankinta. Se parantaa sisäilman laatua, tuo rahalle hyvää tuottoa ja lisäksi se on merkittävä ympäristöteko. 

Ilmasta, maasta tai poistoilmasta ja jätevesistä otettava energia on ilmaston kannalta tehokkain keino rakennusten lämmittämiseksi ja viilentämiseksi. Noin 15 prosenttia Suomen lämmöntuotannosta tuotetaankin jo lämpöpumpuilla.

Suosion kasvu johtuu osittain viime kesien helteistä ja osittain siitä, että lämpöpumppuihin halutaan investoida kannattavuuden ja ympäristön vuoksi.

Viime vuonna lämpöpumppujen myynti kasvoi noin 20 prosenttia. Tämän vuoden alkupuolella erityisesti ilmalämpöpumppujen myynti on rynninyt, kasvua oli 50 prosenttia.

– Huikeita lukuja, myhäilee Jussi Hirvonen, Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja.

– Suosion kasvu johtuu osittain viime kesien helteistä ja osittain siitä, että lämpöpumppuihin halutaan investoida kannattavuuden ja ympäristön vuoksi. Kuluttajat ovat kiinnostuneita taloudellisesti kannattavista ympäristöteoista, hän selventää.

Hirvosen mukaan IPCC:n ilmastoraportin tulokset viime syksynä näkyvät otetun vakavasti, sillä juuri raportin julkaisun jälkeen ilmalämpöpumppujen kysyntä kasvoi huomattavasti.

– Alkaneelle kesälle ei uusia tilauksia välttämättä enää ehditä toimittaa, toteaa Hirvonen.

Lämpöpumpun hankinta on kasvava trendi jokaisessa talotyypissä

Suosituimmat lämpöpumppujen käyttökohteet ovat asuminen ja julkiset rakennukset, kuten ostoskeskukset ja palvelutalot.

Energiayhtiöt ovat Hirvosen mukaan myös heränneet mahdollisuuteen tuottaa kaukolämpöä ottamalla pumpulla hukkalämpöä talteen esimerkiksi jätevesistä. Nämä investoinnit ovat lisääntyneet selvästi.

– Yksityiset kuluttajat investoivat pumpun hankintaan noin puoli miljardia euroa vuosittain ja yhteensä investointeja on tehty jo noin 4 miljardin euron edestä, kertoo Hirvonen.

Uudet talot rakennetaan rakennussäädösten mukaisesti energiatehokkaiksi. Rakennuskanta uusiutuu kuitenkin hitaasti, siksi Hirvonen näkee olemassa olevien rakennusten lämpöjärjestelmät ilmaston kannalta tärkeimpänä muutoskohteena.

Siihen, millainen lämmöntuotantoratkaisu valitaan, vaikuttaa rakennuksen ja asiakkaan tilanne.

Suomessa on noin miljoona suorasähkölämmitteistä asuntoa ja mökkiä, joissa ei ole muuta lämmönjakelujärjestelmää kuin sähköpatterit seinässä tai kaapelit lattiassa. Tällöin Hirvonen suosittelee valitsemaan ilmalämpöpumpun, jolla lämmitetään valtaosa sisäilmasta ja kovimmilla pakkasilla lämpöä otetaan lisäksi pattereista.

– Öljylämmitteiseenkin taloon voidaan asentaa ilmalämpöpumppu, mutta öljylämmityskattilan voi korvata myös maalämpö- tai ilmavesilämpöpumpulla. Tapauskohtaisesti öljylämmitystä voidaan edelleen käyttää tukemaan lämmitystä kylmillä säillä, kertoo Hirvonen. 

 Tiesitkö?
• Kerrostalot ovat tyypillisesti kaukolämpöalueella, jolloin hukkalämpö menee niin sanotusti harakoille poistoilmanvaihdon mukana. Asentamalla ilmanvaihdon talteenottoon poistoilmalämpöpumppu, säästetään kaukolämpöä jopa 40-50 prosenttia vuodessa.
• Ilmalämpöpumpun asentaminen kerrostaloon edellyttää taloyhtiön hallituksen luvan.
• Taloyhtiö voi edellyttää, että se valvoo työtä itse, mutta usein riittää, että vaadittavat tiedot asennuksesta toimitetaan sille.
• Kun lupa on saatu, osakas voi pyytää tarjouksia järjestelmän toimittajilta ja ryhtyä työhön.

Next article