Etusivu » Itämeri » Uusia eväitä Itämeren auttamiseen
Itämeren suojelu

Uusia eväitä Itämeren auttamiseen

itameren-auttaminen
itameren-auttaminen
Suomenlahden ulkoinen kuormitus on keskimäärin 4 000 tonnia, mutta pahoina vuosina sisäinen kuormitus voi olla jopa 2,5-kertainen. Kuvat: Getty Images ja Tero Pajukallio

Marjukka Porvari

johtaja, Puhdas Itämeri -hankkeet, John Nurmisen Säätiö

Kymmenessä vuodessa Suomenlahden leville käyttökelpoista fosforikuormitusta on saatu pienennettyä 75 prosentilla. Itämerta pyritään auttamaan, pienentämällä mereen tulevaa ulkoista pistekuormitusta merkittävästi.

Meillä oli Suomessa monta hyvää kesää, mutta vuosien 2014, 2015 ja 2016 suolapulssien syvänteistä tuoma erittäin ravinnepitoinen vesi yhdistettynä lämpimään kesään aiheuttivat kesän 2018 leväkukinnat. 2017 veden fosforipitoisuus oli itse asiassa suurempi, mutta koska kesä oli kylmä, sinileväongelma ei silloin realisoitunut.

– Fosforipitoisuudet ovat Itämeren pääaltaalta tulleiden ravinteiden vuoksi jälleen korkeat. Ensi kesän tilanne riippuu siitä, miten vedet sekoittuvat ja kuinka lämmintä on, kertoo John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari.

Ongelmana on lähinnä maataloudesta tulevan hajakuormituksen lisäksi Itämeren pohjassa oleva vanha ravinnekuormitus eli sisäinen kuormitus. Suomenlahden ulkoinen kuormitus on keskimäärin 4 000 tonnia, mutta pahoina vuosina sisäinen kuormitus voi olla jopa 2,5-kertainen.

Peltojen fosforivalumat kuriin kipsikäsittelyllä

Peltojen kipsikäsittely on yksi keino jolla päästään tehokkaasti kiinni Itämeren hajakuormitukseen ja saadaan leikattua jopa 50 prosenttia valumavesien kokonaisfosforista.

Kymmenessä vuodessa Suomenlahden leville käyttökelpoista fosforikuormitusta on saatu pienennettyä 75 prosentilla.

Kipsikäsittelyä pilotoitiin suuressa mittakaavassa vuonna 2016 Savijoen valuma-alueen pelloilla. Nyt käsitellään Vantaanjoen alueella kolmen vuoden aikana yhteensä 3 500 hehtaaria, millä saadaan vähennettyä fosforivalumaa 10 tonnia. Joki- ja merivettä samentavaa kiintoaineskuormaa saadaan leikattua 5 miljoonaa kiloa.

– Vantaanjoen pilotin yhtenä tavoitteena on ollut saada julkista rahoitusta peltojen kipsikäsittelylle ja se on nyt iloksemme toteutumassa. Valtio on varannut vuosille 2019–2021 yli 20 miljoonaa euroa peltojen kipsikäsittelyyn Saaristomeren alueella. Saaristomeri on uniikki ympäristö, jonka virkistyskäyttöarvo on suuri. Sen valuma-alue on edelleen Itämeren suojelukomission hot spot -listalla, Porvari summaa.

Sisäisen kuormituksen pienentäminen kokeilussa

Keinoja Itämeren sisäisen fosforikuormituksen vähentämiseen on tutkittu vähän ja vertailukelpoista tietoa eri menetelmistä on vaikea löytää. SEABASED-hankkeessa pilotoidaan menetelmiä pienessä mittakaavassa. Riskien arviointi on olennainen osa pilotteja.

Vaihtoehtoina on esimerkiksi fosforin sitominen merenpohjaan erilaisilla materiaaleilla.

Lue myös: Fosforipäästöt itämeren suurin uhka

Alumiinia luonnonmukaisempi keino on käyttää Gotlannin kalkkikiveä, jota testataan sekä Ruotsin että Suomen rannikoilla. Myös ravinnepitoisen pohjasedimentin pintakerroksen poistamista imuroimalla tutkitaan. Ahvenanmaalla testataan vähäsuolaisen, ravinteikkaan pohjaveden pumppaamista peltojen kasteluvedeksi.

Kalastus on hyvä ja perinteinen keino vähentää mereen päätynyttä ravinnekuormitusta. Hankkeessa kokeillaan kolmipiikin hoitokalastusta Ahvenanmaalla, Saaristomeren lähikalahankkeessa on jo aiemmin onnistuneesti kaupallistettu särkikalojen hoitokalastus.

Next article