Etusivu » Itämeri » Muotoilija Stefan Lindfors: Kuolevan meren äärellä
Itämeren suojelu

Muotoilija Stefan Lindfors: Kuolevan meren äärellä

Stefan Lindfors
Stefan Lindfors
Vastuu meren tulevaisuudesta kuuluu meille kaikille. Kuva: Unplash

Muotoilija Stefan Lindfors taistelee herättääkseen suomalaiset kylmään totuuteen: Itämeri on kuolemansairas. Vastuu meren tulevaisuudesta kuuluu meille kaikille.

– Suurin osa maapallosta on vettä. Jos kaikki vesi on paskaa, niin miten voi olla, että ne muutamat maapläntit voivat sitten hyvin? Valitettava totuus on, että merten tila liikuttaa harvoja. Herääminen tapahtuu vasta silloin kun pitäisi mennä uimaan ja huomataan että eihän se onnistukaan enää, pohtii Itämeren suojeluun sitoutunut Lindfors.

Lindfors puhuu kokemuksesta. Hänelle Itämeren samea tila kirkastui noin kymmenen vuotta sitten. Lindfors purjehti saaristossa, kun vene ajautui paksuun, haisevaan massaan. 

– Purjehdin keskellä sinilevälauttaa ja järkytyin siitä. Nolottaa myöntää, että heräsin tilanteeseen noinkin konkreettisen kokemuksen kautta. 

Tarvitaan enemmän resursseja

Itämeri luokitellaan maailman saastuneimpien merien joukkoon. Meren terveyttä ovat kuormittaneet muun muassa sukupolvesta toiseen jatkunut liikakalastus, kemikaalipäästöt ja merestä piittaamaton rakentaminen. Osittain merenpohja on jo täysin kuollut; kalakannat ovat romahtaneet ja myrkylliset levälautat ovat yhä tutumpi näky. Itämeri on kriittisessä tilassa.

– Nyt käydään keskustelua siitä, onko meren tilaan syynä tehtaat vai maanviljely vai mikä. Varmaankin selvää on, että monet asiat vaikuttavat. Minua ei niinkään kiinnosta se, kuka tässä on syyllinen. Fakta on se, että pitäisi tehdä jotain ja tarvittaisiin enemmän resursseja sen tekemiseen, toteaa Lindfors.

Yhteistyötä 

Leväperäisen herätyksen jälkeen Lindfors aktivoitui suojelutyössä. Muutamia vuosia sitten muotoilija oli mukana lanseeraamassa Plup-vesibrändiä, jonka myyntivoitoista osa kanavoitiin Itämeren suojeluun. Plupin valloitusretki pullovetenä katkesi, kun Lindforsin suunnittelemalle pullolle ei myönnetty palautuslupaa kaupoissa, asia josta muotoilija on tänäkin päivänä harmissaan. 

– Samaan aikaan me saimme maineen, että ratsastamme Itämerellä myydäksemme omaa brändiämme, mikä oli mielestäni ihan järkyttävää. Pitäisi kuitenkin muistaa, että tällainen keskustelu ei voi syntyä, ellei jokin ongelma olisi olemassa. Tuskin kukaan tyhjästä keksii käyttää Itämerta markkinointikeinona, Lindfors puuskahtaa. 

Itämeren kannalta tärkeää on, että Plup oli alkusysäys Stefan Lindforsin ja Baltic Sea Action Groupin väliselle yhteistyölle. BSAG valittiin jo tuolloin kanavaksi hyväntekeväisyystuottojen kanavointiin.

Lindforsin mielestä BSAG:n malli on älykäs tapa tuoda mukaan erilaisia suojelusta kiinnostuneita tahoja rivikansalaisista suuryrityksiin. Säätiö kerää sitoumuksia meren pelastamiseksi, jotka hyödyttävät sekä merta että sitoumuksen antajaa. Sitoumusten ja lahjotusten keräämisen lisäksi säätiö järjestää valtiotasoisia huippukokouksia Itämeren laajuudella. 

– BSAG ei ole sanomassa heti mitä ollaan tekemässä, vaan he koettavat yhdistää erilaisia voimia ja löytää oikeat tahot tekemään suojelutyötä. Osa yhteistyötahoista saattaa itse rahoittaa toimintansa. Jos tätä kautta löydetään jokin yritys, joka voi heittää peliin miljoonan ilman että se heitä kaataa ja saavat siitä vielä tyylipisteitä, niin se on fine.

Next article