Anni Mikkonen
toiminnanjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Tuulivoiman rakentaminen aloitettiin Suomessa vuonna 2012 ja sen jälkeen sitä on rakennettu yhä kiihtyvällä tahdilla.
– Tänäkin vuonna valmistuu kapasiteettia enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kertoo Suomen tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.
– Suomen tuulivoimakapasiteettia voidaan kasvattaa vielä merkittävästi, Mikkonen kertoo.
Suomessa on hyvät tuuliolosuhteet ja tilaa mihin rakentaa ilman haittaa luontoarvoille tai ihmisille. Tämän vuoden loppuun mennessä noin 5-6 % Suomen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta tullaan kattamaan tuulivoimalla.
– VTT:n laskelmien mukaan asutus, luonnonsuojelualueet ja tuulisuus huomioiden on modernien tuulivoimaloiden potentiaali noin 300 terawattituntia. Tämä kattaisi koko Suomen energiakulutuksen liikennekin huomioiden. Tuulivoimassa kyse ei ole potentiaalin puutteesta vaan siitä, miten tuulivoimaa on järkevää käyttää ja miten sähkönsaanti varmistetaan, Mikkonen kiteyttää.
Tuulivoima on siis hyvä vaihtoehto energiatuotannolle jo kustannustensa ja potentiaalinsa puolesta.
– Lisäksi ilmastonmuutos on yksi maapallon isoimmista ongelmista ja Suomen asettamat kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat merkittävässä roolissa näihin tavoitteisiin pääsemisessä, Mikkonen valistaa.
Hallituksen päätöksillä on siis merkitystä tuulivoiman kehittymisen kannalta. Vaikka tuulivoiman tuotantokustannukset ovat laskeneet ja tuulivoima on yksi edullisimmista sähköntuotantomuodoista, on sähkön markkinahinta niin alhainen, ettei se yksinään riitä kattamaan lisärakentamisen kustannuksia.
Mikkonen kertoo, että tuulivoiman rakentaminen on tähän asti katettu syöttötariffilla. Syöttötariffijärjestelmän viimeinen haku kuitenkin päättyi lokakuussa, ja vaikka jo aloitettuja projekteja tullaankin saattamaan loppuun, tulee tukimekanismin loppuminen johtamaan siihen, että ensi vuonna tuulivoiman rakentamiseen tulee tauko.
Syöttötariffijärjestelmä tullaan korvaamaan uusiutuvan sähköntuotannon kilpailutusjärjestelmällä, mutta uusi järjestelmä ei ole vielä valmis.
Maallikko voisi ajatella, että Suomessa olisi liian kylmät olosuhteet tuulivoimalle, mutta Mikkonen muistuttaa, että tuulivoimalat suunnitellaan olosuhteiden mukaan.
– Pohjolaan rakennetaan erilainen tuulivoimala kuin tropiikkiin, Mikkonen summaa.
Hän nostaa esiin Suomeen voimaloihin asennettavat lapalämmitykset, jotka varmistavat, ettei jäätä kerry lapaan tai sulattavat jään pysäytetystä voimalasta.
Tuulivoiman sijainnissa vaikuttaa se, kuinka helposti paikan päälle päästään. Tuulivoimalan osat ovat isoja ja ne tulevat Suomeen meriteitä pitkin. Tuulivoimaloiden lavat ovat 60-70 metriä pitkiä.
– Näitä ei voida kuljettaa pieniä ja mutkaisia teitä pitkin, Mikkonen muistuttaa.
Mikkosen mukaan voimalan napakorkeus tuo mukanaan omat haasteensa. Konehuone on painava ja se tulee 140 metrin korkeuteen, joten myös erikoisnosturien saatavuus tulee huomioida. Tuulivoimala halutaan paikkaan, jossa tuulee kovasti, mutta rakentamisvaiheessa ei kuitenkaan saisi tuulla liikaa, ja myös pakkasrajat tulee huomioida.
– Tämän takia tuulivoimalat pyritään rakentamaan kesäisin, Mikkonen summaa.