Pienehköllä yrityksellä oli 660 litran sekajäteastia, joka tyhjennettiin kolme kertaa viikossa. He ryhtyivät lajittelemaan jätteensä, tavoitteenaan mahdollisimman korkea kierrätysaste. Paikalle tuotiin biojäteastia, energiajäteastia, keräysteline kirkkaalle muoville ja rullakko pahveja varten.
Sekajäteastia pienennettiin 240-litraiseksi ja sen tyhjennysväli piteni jokatoiseksi viikoksi. Kaiken tämän jälkeen yrityksen jätehuolto muuttui käytännössä ilmaiseksi. Kierrätys on siis yhä useammin myös taloudellisesti kannattavaa.
Suomen ja EU:n tiukentuva ympäristölainsäädäntö vaatii yhä korkeampaa kierrätysastetta. Kun muovijätteestä tällä hetkellä kierrätetään Suomessa noin 10 %, on tavoite tulevaisuudessa 60 % kierrätystä. Tällä hetkellä rakennuksilla käytetystä puusta puolestaan kierrätetään noin 20 %, kun tavoite on päästä hyvin lyhyessä ajassa jopa 60−80 % kierrätysasteeseen kaikkien rakennuksilla käytettyjen materiaalien osalta.
Lisäksi tuotteiden valmistajien on jatkossa kiinnitettävä suurempaa huomiota siihen, että tuotetta voidaan korjata tai käyttää sen valmistusmateriaaleja ja osia uudelleen raaka-aineena. Lain vaatima kehitys voi johtaa myös uudenlaiseen käytettyjen laitteiden markkinoihin. Näin suuri muutos voi onnistua vain suuren asennemuutoksen avulla.
Tietämättömyys hidastaa kehitystä
Ympäristöpalveluiden liiketoimintapäällikön Iida Vakkurin mukaan suurin este kierrätyksen nopealle yleistymiselle on tietämättömyys. Julkisuudessa puhutaan paljon erilaisista tavoista hävittää jätettä, mutta vähemmän siitä, mitä hyötyjä kierrättämisellä saadaan aikaiseksi. Kierrättäminen on aina halvempaa kuin perinteinen jätteiden vieminen kaatopaikalle.
Kestävän kehityksen kannalta kierrätys on myös huomattavasti parempi ratkaisu, kuin jätteiden polttaminen lämpövoimalassa energiaksi. Polttaminen tuo hyötyjä vain kerran, kierrättäminen pitää hyvän raaka-aineen kierrossa pitkään. Kansantaloudellisesti kierrättämisellä on suuri merkitys.
Olemme jo pitkään oppineet siihen, että juomapulloja ja lehtiä kierrätetään. Juomapulloja voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai ne voidaan sulattaa uuden tuotteen raaka-aineeksi. Paperista puolestaan tehdään uusiomassaa, jota käytetään esimerkiksi pahvin valmistukseen. Meillä on kuitenkin huomattava määrä muoveja, puuta ja metalleja, joiden suurempi kierrätys on myös tärkeää.
Parhaimmillaan kierrätys voi olla sitäkin, että tuote löytää uuden käyttötarkoituksen toisella. Tulevaisuuden liiketoimintaa voivat olla esimerkiksi erilaiset materiaalipankit, joihin voidaan toimittaa vaikkapa kertaalleen käytettyä rakennusmateriaalia omatoimisten rakentajien käyttöön. Tai vastaavasti yritykset voivat toimittaa omia tarpeettomia tai vanhaksi tulleita komponenttejaan muiden yritysten käyttöön.
On kaikille hyödyllisempää käyttää jo tehty mikropiiri muualla, kuin automaattisesti murskata se muoviksi ja metalliksi. On odotettavissa, että kierrätystuotteiden ympärille syntyykin runsaasti uusia innovaatioita ja niitä hyödyntäviä yrityksiä.